Ratkaisu: Ajattele toisin

Kirjoitan näkemyksiäni tästä kirjasta lyhytterapiaopintoihini liittyen. Luin kirjan aiemman painoksen ensimmäisen kerran 13 vuotta sitten. Vaikutuin jo silloin stoalaisuudesta, jossa korostetaan mielentyyneyden säilyttämisen tärkeyttä kaikissa elämäntilanteissa. He uskoivat, että taitoa voi jokainen kehittää itsessään harjoittelemalla näkökulman vaihtamisen taitoa.

Kyky ymmärtää toisia paremmin

Mattilan mukaan näkökulman vaihtamisen kyky on niin tärkeä osa kyvystämme ymmärtää toisia ihmisiä, heidän tekojaan ja näiden tekojen tuloksia, että on hämmästyttävää, ettei koululaitoksemme ole ottanut tätä taitoa mitenkään huomioon. Filosogi Gadamerin sanoin: Humanismin tärkein piirre on kiitollinen avoimuus toisten valaiseville perspektiiveille. Humanistinen ihmiskäsitys sisältyy mielestäni luonnollisesti ratkaisukeskeiseen lähestymistapaan.

Ihmissuhdeongelmat ovat viime vuosina nousseet työelämätutkimuksen tarkastelun keskiöön merkittävimpänä henkisen kuormituksen aiheuttajana. Kuvittelisin, että tämä näkyy myös lyhytterapia-asiakkaiden kanssa. Ainakin tämä näkyy työnohjauksissa ja coachingissa. Miten paljon paremmin ihmisyhteisöissä tultaisiin keskenään toimeen näkökulman vaihtamisen taidolla kuten kyvyllä ymmärtää, että on monia tapoja puhua ja käsitteellistää tilanteet, joita elämässä kohtaamme: kyky ymmärtää sama asia monista näkökulmista. Narratiivisuudessa hyödynnetään sitä, että ihmiset ovat aina osanneet löytää uusia näkökulmia jokapäiväisiin ongelmiinsa. Uudelleenmäärittelyä pidetään yhtenä voimakkaimmista välineistä myös sovittelijan työkalupakissa.

Jos esim. puhumme metaforalla "keskustelu on sotaa", ohjaa se meitä näkemään, ajattelemaan ja toimimaan ikään kuin keskustelu olisi sodan kaltaista ja estää meitä huomaamasta, mitä muuta se voisi olla. Saatamme ehkä jättää huomaamatta, että keskustelussa voisi olla myös yhteistyön mahdollisuuksia, mihin ratkaisukeskeisyydessä halummekin päästä. Huomaamme myös eri asioita, kun tavoitteet muuttuvat näkökulman vaihtamisen taidolla. Kyky asettua toisen ihmisen asemaan ja katsoa asioita toisen näkökulmasta on myös perusedellytys keskustelun onnistumiselle. Aristoteleen muistisääntö puhujia varten ihmisten motiivien ymmärtämisessä, muistuttaa meitä siitä, että mahdollisia motiiveja on monia. Puhujan tulisi myös osata joustavasti ottaa huomioon kuulijakunnan erityiset tarpeet: kykyä mukautua tilanteisiin ja henkilöihin.

Uusia tapoja ongelmien näkemiseen ja ratkaisemiseen

Ratkaisukeskeisessä lyhytterapiassa näkökulman vaihtamista pidetään perustavimpana ja välttämättömimpänä osana muutosprosessia. Terapiassa ei ole kyse ongelmien poistamisesta vaan kontektista, jonka terapeutti tarjoaa asiakkaalle uusien merkitysten kehittelemiseen ja jossa etsitään uusia tapoja nähdä visaiset ongelmat, jotka toivat asiakkaan terapeutin luo. Terapeutti avaa kysymyksiä asettamalla mahdollisuuden löytää uusia tapoja nähdä asiakkaan ongelmat. Asiakkaille ehdotetaan huomion kiinnittämistä aiemmin huomiotta jääneisiin puoliin heidän elämässään ja/tai heidän elämänsä positiivisten puolien ajattelemista. Näin alkaa ratkaisujen rakentaminen. Ratkaisun, joka sopii asiakkaan elämäntapaan.

Ensimmäisen istunnon intervention tarkoituksena on kääntää asiakkaan huomio menneisyydestä nykyhetkeen ja tulevaisuuden suuntaan: "Tämän ja seuraavan tapaamisemme välillä toivon, että kiinnitätte huomiota, niin että osaatte kertoa seuraavalla kerralla, mitä sellaista tapahtuu (valitse yksi: perheessänne, elämässänne, avioliitossanne, suhteessanne), jonka haluaisit jatkuvan tulevaisuudessakin." Tämä synnyttää asiakkaissa myös ennakko-odotuksia valmistaen heitä muutokseen. Positiivisten tulevaisuusvisioiden pohtiminen voi olla monin tavoin hyödyllistä. Se antaa ihmiselle jotakin tavoiteltavaa, vahvistaa optimismia ja auttaa asettamaan tavoitteita.

Ericksonilla oli todellinen kyky nähdä asiat uudessa valossa: Jos potilas toteaa, että hän aina yrittää ja epäonnistuu, Erickson painottaa hänen päättäväisyyttään ja kykyään yrittää. Jos potilas käyttäytyy passiivisesti, Erickson kiinnittää huomion hänen kykyynsä kestää tilanteita jne. Erickson uskoi, että potilailla on ongelmia, koska heillä on opittuja rajoitteita. He ovat juuttuneet tiettyihin ajatuksiin ja viitekehyksiin eivätkä siksi pääse hyödyntämään omia kykyjään ja taitojaan parhaalla mahdollisella tavalla.

Ericksonin mukaan terapeutin tehtävä on olla joustava ja pyrkiä aktiivisesti yhteistyöhön potilaan kanssa eikä toisinpäin. Ei pidä yrittää sovittaa ihmisiä omaan käsitykseesi siitä, millaisia heidän tulisi, vaan koettaa keksiä, millainen heidän oma käsityksensä itsestään on. Kun potilas tulee vastaanotolle ja kertoo hirveän negatiivisia asioita, sitä alkaa tutkia tältä puolelta ja tuolta puolelta, yläpuolelta ja alapuolelta, takaa ja edestä, sillä kolikolla on aina kaksi puolta.

Erickson osasi hyödyntää jopa potilaan oireisiin liittyviä voimavaroja yllättävillä tavoilla, usein vaihtamalla näkökulmaa: "Älä koskaan taistele vastaan, torju tai yritä kiistää mitään käyttäytymistä, jonka potilas tuo vastaanotolle. Sen sijaan tarkastele sitä, tutki sitä, pohdi miten sitä käyttäisit, ja sitten keksi spesifit tavat tehdä niin." Myös suoraan puhuminen ja kiertelemättä puhuminen oli Ericksonilla käytössä esim. häpeällinen pieru -tarinassa hyödynnetään ja kunnioitetaan potilaan uskonnollista vakaumusta. Herkkyys sanojen merkitysvivahteille ja niiden hyödyntämiselle auttoi myös esim. lukemaan oppimisessa. Erickson hyödynsi myös potilaan luontaisia kiinnostuksen kohteita. Myös Virginia Satir mainitaan mestarina löytämään uusia, positiivisia tulkintoja ihmisten käyttäytymiselle. Tämä parantaa yhteistyösuhdetta asiakkaiden kanssa, mikä on yksi tärkeimmistä asioista terapian onnistumiselle.

Kategorisoinnilla on hyvät ja huonot puolensa. Kategorisoinnin siivilöintitoiminnan kääntöpuoli on, että ymmärryksemme tilanteista on aina osittainen, me havaitsemme siivun tilanteesta. Tämän valossa ei ole ihme, että uudelleenmäärittely voi olla niin tehokas muutoksen väline: kun tilanne kuvataan eri tavalla, huomaamme erilaisen siivun tilanteesta. Kun kuvaamme tilanteen uudella tavalla, muististamme avautuu uutta informaatiota, joka vaikuttaa havaintoihimme ja toimintaamme tilanteessa. Näkökulman vaihtamista voidaan myös verrata analogiapäättelyyn: kun nykytilanteen piirteitä verrataan toiseen tai vaihtoehtoiseen ennakkotapaukseen, erilaiset puolet nykytilanteesta korostuvat. Metaforat ja uudelleenmäärittelyt voidaan nähdä samankaltaisina siinä, että ne molemmat pystyvät muuttamaan tapaa, jolla tilanne nähdään ja ymmärretään. Myyttien ja satujen avulla voidaan löytää vaihtoehtoisia tapoja toimia.

Mielestäni parhain palaute, jonka olen saanut työnohjausasiakkaalta on: "Maailma ei muuttunut, mutta se miten suhtautuu asioihin muuttui." Kyse on näkökulman vaihtamisen taidosta ja näkökulmissa liikkumisesta. Olin todella onnellinen tämän asiakkaan oivalluksesta. Reaktiot olosuhteisiin ovat muutettavissa mm. fenomenologisella asenteella. Kehitetään vaihtoehtoisia fenomenologisia asenteita tekemään tilanteesta selviämisen helpommaksi ja vähemmän stressaavaksi. Tätä kaipasi yhden työnohjausryhmän osallistuja sen sijaan, että koki olevansa kyynistynyt kaikkeen työhön liittyvään ja haluavansa vain maata sohvalla ja katsoen murhasarjoja suoratoistoista. 

Usein terapiat perustuvat asenteen muuttumiseen menneisyyttä, nykyisyyttä ja tulevaa kohtaan. Ajattelen, että ratkaisukeskeisen työtavan yksi tärkeimmistä tehtävistä kuuntelun ja hyväksynnän jälkeen on auttaa suhtautumistavan muutoksessa työskennellessämme asiakkaiden vaikeiden tilanteiden kanssa. Kirjoitan tästä blogikirjoituksessani Oman suhtautumistavan muuttamisesta.

Mielenrauhaa stoalaisuudesta

Stoalaisten terapeuttisia tekniikoita voidaan edelleen pitää hyödyllisinä elämässä eteen tulevien tilanteiden käsittelyssä kuten haitallisten tunteiden käsittelyssä. Kyse ei ole hampaiden kiristelystä vaan asioiden näkemisetä eri tavalla, niin ettei hampaiden kiristely ole tarpeen.

Tunteiden säätelyssä tilanteen uudelleenarviointi ja toiminnan tavoitteiden uudelleenmäärittely on monin tavoin parempi tapa säädellä tunteita kuin tunteiden tukahduttaminen ja pokerinaaman säilyttäminen. Mm. esiintymisjännistystä voidaan vähentää nimeämällä tilanne uudestaan. Pahimpaan varautumisen sijaan voi nojautua aiempiin onnistumisiin, povaten onnistumista tai normaalia suoritusta itseään toteuttavan epäonnistumisen sijaan. Myös hyveiden kehittymisessä näkökulman vaihtamisella on tärkeä rooli tunteiden kontrollissa itsekurin välineenä. Hyveet auttavat ihmisiä Aristoteleen mukaan onnellisuuden ja kukoistuksen tavoittelussa. Tunteiden kontrolli vaatii kykyä muuttaa tunteeseen liittyvää tilannearviota. Stoalaisessa perinteessä tunteet määritellään tilannearvioksi. Ihminen arvioi, edistääkö vai haittaako tilanne tai ihminen hänelle tärkeitä asioita ja edistävätkö ne arvioijan omaa kukoistamista.

Epiktetoksen periaate korosta sitä, että ihmisiä eivät järkytä asiat vaan heidän uskomuksensa niistä. Tämä liittyy stoalaisten korostamaan elämänohjeeseen, että ihmisen tulisi oppia tunnistamaan, mitkä asiat elämässä ovat omassa vallassamme, mitkä eivät. Täysin omassa vallassamme ovat oikeastaan vain omat ajatuksemme, asenteemme ja tavoitteemme. Vaikuttavin esimerkki minulle sisäisestä vapaudesta eli pakoreitistä onnellisuuteen oli aiemmin ja on edelleen kertomus filosofista sotavankina: kyky selvitä vastoinkäymisistä ja kääntää ne tavalla tai toisella voitoksemme (resilience) ja mielenrauhan säilyttäminen elämän myrskyissä näkökulmaa vaihtamalla ts. omaa suhtautumistapaamme muuttamalla. Vaikka olisin vankina minulla on aina jonkin verran vapautta jäljellä.

Antti S. Mattila: Ratkaisu: Ajattele toisin, 2020